Mäyräkoiratietoa

Tietoa mäyräkoirista

Mäyräkoira tietoa uusille ja vanhoille mäyräkoira immeisille!! Mäyräkoirat ovat maanpäällä ja alla työskentelevä rotu. Mäyräkoirat kuuluvat FCI:n ryhmään 4. Alla linkki mäyräkoirien rotumääritelmään.

Mäyräkoiran pentuja tulossa Korpiklaanin kenneliin.

MÄYRÄKOIRIEN ROTUMÄÄRITELMÄ

MÄYRÄKOIRA MILLAINEN ”HÄN” ON ?

Mäyräkoira Korpiklaanin kennelin emännän ja isännän silmin

 

Mäyräkoira on sellainen kapistus, että sen sielun elämästä ei pääse koskaan perille. Se on samassa paketissa ihaninta ja viehättävintä syli- ja vierustavaraa, mutta metsästyskoirana tulta ja tappuraa. Mäyräkoira on tietynlainen ajattelija ja täysin oman tiensä kulkija. Välillä huomaat miten tuo tehonakki on kietonut sinut pikkutassunsa ympärille ja kaikki omat periaatteesi ovat unohtuneet. Maastonakki pitää kiinni täysin saavuttamistaan oikeuksistaan ja ei siedä kyllä minkäänlaista pakkoa tai pakottamista. Nakki on hyvin arvonsa tunteva ja välillä melko itsepäinenkin. Mutta välillä saa kuitenkin huomata kuinka suuren sydämen tuo vauhtinakki omistaa. Vauhtinakkien huushollissa ei pesuvettä isäntäväen kasvoille tarvita, sillä kasvojen puhtaudesta tuo pötkö huolehtii aamuin ja illoin. Nuolemisen ja pusujen mestareiksi voisi näitä maastonakkeja kutsua.

MÄyräkoira on persoona

Mäyräkoira osaa näyttää tunteitaan hyvin lahjakkaasti, se osaa ylenkatsoa ihmisen tarjoamia mahdollisuuksia ja tarjouksia sekä saattaa loukkaantua helposti. Kun hän kokee tulleensa kaltoinkohdelluksi, se mulkoilee sinua silmämunat kiiluen, saatat kastella sukkasi lattialla olevassa lammikossa tai huomaat että parhain kenkäparisi on tullut tiensä päähän. Aikansa kestää, kun mäykky leppyy murjotuksiltaan ja mulkoiluiltaan. Kun tuo murjotustuuli sattuu kohdalle, et saa nakkiasi houkuttelemallakaan tulemaan luoksesi ja aina et edes voi tietää mistä tuo kelmi on itseensä ottanut.

Tuo kepposnakki saattaa omatoimisesti touhuta kaikenlaista ja tuhotyötkään ei jää huushollissa toteutumatta. Matonkulmat ovat riekaleina ja huomaat sohvapöytäsi jalkojenkin lyhentyneen huomattavasti. Mutta siinä se pötkö lojuu sohvalla ja viestittää silmät ymmyrkäisinä, ”minä se en ainakaan ollut”. Helposti tuo pienen pieni kepposnakki saa aikaan emännälle ja isännälleen harmaita hiuksia. Tappijalka esittää katuvaa ja tuijottaa sinua kostealla vetoavalla katseellaan ja näin jälleen kerran on makkara kietonut sinut lujasti tassunsa ympärille ja kaikki tehdyt kepposet on anteeksi annettu.

en ole ainakaan viikkoon saanut ruokaa

Kerjäämisen mestareita ne nuo veijarit ovat ja melko estottomia varkaitakin, onhan sen pienen pötkylän ruokaa saatava ja omatoimisuus on tässä valttia. Nakki ei kaihda keinoja ja kun selkäsi käännät, on nakki käynyt salaa ja vauhdikkaasti hakemassa pöydältä itselleen evästä. Tiskikonettakaan ei välttämättä mäykkyhuushollissa tarvita, sillä kun tilaisuus tarjoutuu, niin löydät pöydältä puhtaaksi nuollut lautaset. Toisinaan saat maanitella tuota ruualle persoa maastonakkiasi syömään, kun tappijalka on päättänyt pitää pari paastopäivää. Joskus, kun ruoka ei satu olemaan herkullista, niin sehän on selviö, kuppi pitää kaataa ja näin tuolle ruuan jakelijalle tehdään selväksi, että kaikenlaista törkyä sitä pienelle koira paralle tarjotaankin, luulisi kaapista parempaakin löytyvän. Saatat myös löytää yllätyksiä ja aarteita, milloin tyynysi alta tai mitä eriskummallisista paikoista, hänen harrastettuaan ruuan, luiden ja lelujensa jemmaamista.

No näyttelemisen lahjoja niille on myös suotu, usein ihmisen huomio on helppo saavuttaa hänen niin tahtoessaan. Pienen pieni mäyräkoira heittäytyy näyttelemään vaivaista, kerrassa on jalkaan sattunut niin, että kävelyn lahjat ovat tyystin iäksi menetetty. Näin me talutushihnan toisessa päässä olevat riennämme apuun ja tutkimaan ”suurta” vammaa. Mutta jos makkarapaperi rasahtaa, niin kerrassa saat huomata, että jalassa ei ole mitään vikaa.Mutta saipahan taasen tuo lahjakas näyttelijä ylimääräisiä rapsutuksia, hierontaa ja hellyyttä osakseen.

Se on selvä, että tosikon koira, ei ole mäyräkoira. Mäyräkoiran päähänpistojen ja kaikenlaisten toilailujen kanssa tarvitaan melkoista huumorintajua, pitkää pinnaa, ennakointitajua, tiettyä loogisuutta, tietylaista omaa mäyräkoiramaista ajattelutapaa ja suurta sydäntä johon mahtuu mäyräkoira. Mutta tultuasi kerran mäyräkoiraihmiseksi, olet sitä lopun elämäsi. Hankittuasi mäyräkoiran elämäsi ei ole koskaan tylsää, eikä aikasi käy pitkäksi. Saat maastomakkarasta uskollisen ystävän ja harrastekaverin, joka omalla persoonallisella tavallaan palvoo sinua. Pusuja sataa, häntä viuhtoo ja aina se ottaa sinut yhtä riehakkaasti ja rakkaasti vastaan. Tulet myös huomaamaan, että otettuasi itsellesi yhden mäyräkoiran, otat jo kohta toisen ja niin se jatkuu…

Se on, se mäyräkoira se ”paras” koira ja suuren suurella surulla niistä aikanaan joudumme luopumaan.

Kun ajattelet mäyräkoiranpennun hankintaa, niin näitä seuraavia kysymyksiä on hyvä miettiä:

  • Onko mäyräkoira juuri sinulle sopiva rotu? Hae tietoa Mäyräkoiraliiton sivuilta, netistä ja kasvattajilta. Mäyräkoirahan on monikäyttöinen rotu.
  • Mitä mäyräkoirallasi aiot harrastaa? Haetko ajolinjaista vai luolalinjaista koiraa vai ihan jotakin muuta?
  • Pyydä päästä vaikka jonkun mäyräkoiralla metsästävän mukaan metsälle, että näet miten kyseinen rotu metsästyskäytössä toimii. Miellyttääkö koiran toiminta sinua ja tuntuuko eri metsästyslajit sinulle sopivilta?
  • Kuinka paljon sinulla on aikaa koiranpennun koulutukseen ja sen kanssa touhuamiseen?
  • Käykö mäyräkoiran pennun hankinta tähän elämäntilanteesi?
  • Tarkoin valitustakin koirasta voi tulla aivan erilainen kuin odotettiin, sillä jokainen koira on yksilö ja jokaisessa rodussa on erilaisia luonteita ja taipumuksia. Paljon riippuu myös siitä, miten onnistut koiran kasvatuksessa. Loppujen lopuksi ratkaisevaa on, millainen suhde sinulla ja koirallasi on.
  • Entä sitten jos koira ei osoittaudu metsästyskäytössä juuri sellaiseksi, kuin olit toivonut. Mitä silloin koirallesi teet, jääkö se kodin sohvaperunaksi tai voisiko sillä harrastaa jotakin muuta kuin metsästystä esim. agilitya, tokoa.
  • Kasvattaja ei voi koskaan taata mitä koirasta tulee ja millainen esim. riistavietti koiralla todellisuudessa on.
  • Koiranpennun vanhemmat antavat suuntaa mm. riistaviettien suhteen ja yleensäkin siihen mitä penikasta mahdollisesti tulee. Koiranpennun emälinjaa kannattaa tarkoin tutkia useita sukupolvia taaksepäin ja käy mahdollisuuksien mukaan tapaamassa emää ja tarkastele sen luonnetta. Isälinja kannattaa myös tutkia. Koiran jalostuksessa eri ominaisuudet tai sairaudet voi periytyä ja tulla sukupolvien yli esim. silmäsairaudet.
  • Koiran taustojen tutkimiseen on hyvänä apuna koirien jalostustietojärjestelmä Koiranet , josta löydät koirakohtaista tiedot esim. mahdollisista perinnöllistä silmäsairauksista.

CESAR MILANIN KUNTOUTUSMETODIT

KOIRAN PITÄÄ ANTAA OLLA KOIRA,SE EI OLE KUMPPANI,RAKASTAJA TAI LAPSI EIKÄ KARVAINEN HENKILÖ JOLLA ON HÄNTÄ.

Milan uskoo, että koira tarvitsee rauhallisen itsevarman johtajan. Jos koira joutuu johtajan asemaan ihmiseen nähden, seuraa siitä erilaisia ongelmia niin koiralle kuin ihmiselle. Milanin oppien mukaan koira tulee onnelliseksi kun ihminen huolehtii sen perustarpeista tietyssä järjestyksessä.

Kolme tärkeintä asiaa koiran kouluttamisessa:

LIIKUNTAA, 50%
RAJOJA, 25%
PALJON HELLYYTTÄ, 25%

Ensin liikuntaa, sitten kuria, eli rajoja ja sääntöjä ja viimeiseksi paljon hellyyttä. Koiraa ei tule ainoastaan palkita hyvästä käytöksestä, vaan myös korjata virheellistä käytöstä. Kaikista tärkein työväline on oma asenne ja on tärkeää myös osata käyttää hihnaa ja kävelyttää koiraa oikein. Koiraa ohjataan parhaiten oman energian avulla, ei sanoilla ja tunteilla kuten ihmisiä kohdellaan/ohjataan.

Cesarin opit perustuvat siis koirapsykologiaan. Ihmisten psykologiassa puhutaan ehdollistamisesta, joka tarkoittaa käyttäytymisen sitoutumista esim. ruokaan. Eli koiraa käsketään istumaan ja se saa palkkion. Koiraan ehdollistaminen ei aina tepsi ja se ei esim. ymmärrä, kun sanot sille ”Et saa keksiä tänään koska purit naapuria”. Ihminen sen sijaan esimerkkinä voisi ymmärtää olla syömättä kynsiään vuorokauteen, jos saisi palkkioksi miljoona euroa.

Cesarin sanoin ihminen ehdollistaa, koiraemo käskee. Mutta emo ei käske vihaisena tai turhautuneena, toisin kuin ihminen.-Siinä ero miksi koira ei seuraa epätasapainoista johtajaa, turhautunutta, surullista, vihaista, levotonta tai muuta kuin rauhallisen itsevarmaa energiaa. Koirille rauhallisen alistuva mielentila on mieluisin, sillä siihen laumahierarkia perustuu, johtajiin ja seuraajiin. ( Lähde Wikipedia )

TÄRKEÄÄ KOIRAN KANSSA TOUHUTESSA ON OMAT TUNTEET, MIELENTILA JA OMA ENERGIATASO, SILLÄ KOIRA AISTII OMISTAJASTAAN ERITTÄIN HERKÄSTI MILLÄ TUULELLA OMISTAJA ON TAI MITEN MATALALLA TAI KORKEALLA ON ENERGIATASOT JNE… JOTEN ITSENSÄ RAUHOITTAMINEN JA OMAN MIELEN SEKÄ TUNTEIDEN TASAPAINOTTAMINEN ON TÄRKEÄÄ. ÄLÄ KOULUTA KOIRAA ÄRTYNEENÄ, VÄSYNEENÄ, KIUKKUISENA JA VIHAISENA.

Cesar ei vastusta namuilla tai muilla herkuilla koiran koulutusta.Hän käyttää itsekin ruokaa koirien kuntouttamisessa ajoittain. Tärkeintä olisi käyttää koiraa lenkillä ennen esim. töihin lähtöä, jotta koiran energiataso putoaa, kun se jätetään kotiin.Tällä vältetään jo osittain koiran tuhovietin purkautumista ja useimmat yksilöt jäävät rauhallisesti makoilemaan ja odottamaan omistajan palaamista.

MÄYRÄKOIRIEN SELKÄONGELMISTA PUHUTAAN PALJON

Seuraavassa jutussa tutkiskellaan mäyräkoirien selkien röntgenkuvaamisesta kalkkeumien selvittämiseksi ja kerrotaan miten se paljon pelätty ja puhetta herättänyt mäyräkoirahalvaus syntyy

Tiivistelmä AISTI eläinsairaalan perustaja eläinlääkäri/neurologi Sigitas Cizinauskasen Mäyräkoiramme- lehden haastattelusta: Monilla eri roduilla mm. villakoira, cockerspaniel on selkäongelmia,toisin sanoen mäyräkoira ei ole ainoa lajiaan.Isoillakin koirilla esiintyy selkäongelmia, ne vaan ovat erilaisia. Välilevyn tyrä on yleisin pikkuroduilla.

MÄYRÄKOIRAHALVAUS MIKÄ SE ON??

Mäyrääkoirahalvaus johtuu nikamien välilevymateriaalista, joka on siirtynyt normaalilta paikaltaan, vieden tilaa selkänikamakanavassa ja painaa selkäydintä. Selkäydintä voidaan verrata pehmeään kaapeliin, joka ei voi toimia jos se joutuu puristuksiin. Kuvitellaan,että kaapeli kulkee kapeassa luukanavassa, johon kaapeli juuri ja juuri mahtuu sisälle. Kun tähän kanavaan tunkeutuu jotain muuta esim. välilevymateriaalia, joka painaa tätä pehmeää kaapelia kasaan, ilmaantuu merkkejä toimimattomuudesta eli halvauksen oireita.

Välilevyn siirtyminen on mahdollista vain, jos välilevy on rappeutunut eli ei ole enää normaali. Välilevyjen rappeutuminen alkaa jo mäyräkoiralla n. 6 kuukauden iässä. Se on geneettisesti määräytyvä prosessi ja on ollut olemassa rodun luomisesta lähtien ja liittyy selkeästi lyhyisiin raajoihin ja pitkään selkään. Kaikki välilevyt jokaisen mäyräkoiran selässä osoittavat rappeutumisen merkkejä 18 kk ikään mennessä. Rappeutuminen altistaa tämän rodun voimakkaasti välilevytyrään eli mäyräkoirahalvaukseen.

Jotkut rappeutuneista välilevyistä kalkkeutuvat ja ne saadaan näkyviin tavallisella röntgenkuvauksella. Toisaalta kalkkeumat eivät ole pysyviä ja voivat hävitä ajan myötä. TÄRKEÄÄ on huomata, että välilevyt jotka ovat kalkkeutuneet, mutta eivät liikkuneet pois normaalilta paikaltaan eli eivät paina selkäydinkanavaa, eivät yleensä aiheuta mitään kliinisiä ongelmia.

Leikkauksella voidaan vapauttaa se aikaisemmin kuviteltu kaapeli siellä kanavassa eli selkäydin vapautetaan puristustilasta. Luinen selkäydinkanava avataan toiselta puolelta ja tyräytyneen välilevynmateriaali poistetaan, jotta selkäytimelle saadaan tilaa ja puristustila lakkaa. (Samalla tavalla leikataan myös ihmisellä oleva välilevynpullistuma, joka painaa selkäydintä ja aiheuttaa halvaus ja tai puutumisoireita.) Koiralla voidaan lievää halvaustilaa hoitaa myös ns.konservatiivisesti, eli koira pidetään ehdottomassa häkkilevossa 2-4 viikkoa

Mäyräkoirien selkäkuvaamisesta

Mäyräkoirien selkien röntgenkuvaaminen kalkkeutuneiden välilevyjen laskemiseksi ja jokaisen koiran arvostelemiseksi perustuu siihen, että kalkkeutuneet tai rappeutuneet välilevyt voidaan havaita röntgenillä. Lisäksi jos röntgenillä löytyneiden nuorten koirien kalkkeutumilla ja alttiudella halvaantua tulevaisuudessa on yhteys, voidaan ajatella, että mäyräkoirahalvasuten määrä saadaan vähenemään tulevissa sukupolvissa valitsemalla jalostukseen koiria, joilla on vähemmän kalkkeutumia. Tämä mielenkiintoinen ja uudenlainen idea on otettu yleisempään käyttöön vain kahdessa maassa; Tanskassa ja Suomessa. Tietääkseni missään muussa maassa, Saksa mukaan lukien, ei vastaavaa röntgenkuvauksiin perustuvaa valintaa tehdä.

Syyt siihen ovat moninaiset:

KUTEN JOKAINEN UUSI IDEA, NIIN TÄMÄKIN KALKKEUTUMIIN PERUSTUVA MÄYRÄKOIRIEN JALOSTUSVALINTA, AIHEUTTAA VÄITTELYÄ PUOLESTA JA VASTAAN. LUONNOLLISESTI ON IHMISIÄ JOTKA TUKEVAT TAI VASTUSTAVAT IDEAA.

Minun henkilökohtainen mielipiteeni nuorten koirien röntgenkuvaamisesta, runsaasti kalkkeutuneiden koirien sulkemiseksi pois jalostuksesta on epäilyttävää. Se perustuu siihen, että kun katsomme kaikkia faktoja, jotka on julkaistu tähän mennessä, ei ole olemassa mustavalkoista vastausta asiaan!

TUTKITAANPA JOTAIN TOSIASIOITA PUOLESTA JA VASTAAN

Mielenkiintoinen tosiasia on myös se, että huomattava osa näistä kalkkeutumista esiintyy sellaisilla alueilla selässä, joissa mäyräkoirahalvaus tuskin koskaan tapahtuu. Tämä johtuu selän anatomisesta rakenteesta ensimmäisen ja yhdeksännen nikaman välillä. Lääketieteelliseltä kannalta välilevyjen rappeutumista ja kalkkeutumisprosessia on tutkittu laajasti menneisyydessä. Yleisesti on tiedossa, röntgenillä löydetyt kalkkeutumat ovat vain jäävuoren huippu. Tiedämme että mikäli minkä tahansa täysikasvuisen mäyräkoiran välilevyjä tutkitaan mikroskoopilla, enemmän kuin 60% niistä osoittaa merkkejä kalkkeutumisesta. Tämä tarkoittaa, että kaikista 26 välilevystä mäyräkoiran selässä, noin 15 on kalkkeutumia mikroskoopilla tutkittaessa. Röntgenillä löytyy yleensä paljon vähemmän kalkkeutumia.

Leikkaamme AISTI-klinikalla vähintään yhden halvaantuneen mäyräkoiran viikossa. Olemme tutkineet jälkikäteen 50 halvaantuneen mäyräkoiran röntgenkuvia ja noin puolessa niistä halvaantumisen aiheuttanut välilevy oli kalkkeutunut ja noin puolessa koiran ongelmat aiheuttanut välilevy EI OLLUT kalkkeutunut halvaantumishetkellä. Tämä osoittaa sen, etteivät ainoastaan kalkkeutuneet välilevyt aiheuta mäyräkoirahalvausta. Henkilökohtaisena mielipiteenä voin sanoa, että röntgenillä löydetyt välilevykalkkeumat ovat merkki välilevyjen rappeutumisesta, mutta mielestäni todisteita on liian vähän joidenkin mäyräkoirien poistamiseksi jalostuskäytöstä liian ison kalkkeutumamäärän vuoksi ja mäyräkoirahalvauksen pelossa.

Mäyräkoirien röntgenkuvaussäännöt ovat melko vapaamielisiä, koska koiraa ei ole pakko kuvata jalostuskäyttöä varten, niinpä jokainen koiran omistaja voi itse päättää osallistuuko tähän tutkimukseen vai ei. Toivon, että tämä valintatapa olisi oikea ja että se johtaisi terveempään mäyräkoirakantaan. Tehtävä voi kuitenkin olla vaikea, koska olemme tekemisissä sairauden kanssa, joka on sidottu tämän rodun geeneihin mäyräkoiran ”luomisen” aikana. Me kaikki pidämme tämän rodun ominaisuuksista sellaisina kuin ne nykyään ovat, valitettavasti ne ominaisuudet ovat sitoutuneet joihinkin rotutyypillisiin sairauksiin.

Miltei jokaisella rodulla on jotain sairauksia, jotka ovat niille tyypillisiä. Niiden poistaminen jalostamalla ei aina ole mahdollista. En todellakaan usko,että ikinä voidaan luoda ”täydellinen mäyräkoira” tai täydellinen joku muu rotu. Historia osoittaa, että mikäli me sotkeudumme jalostukseen halutun vaikutuksen saamisen ohella, voi tulla esiin ”sivuvaikutuksia” aktiivisuutemme seurauksena.

Lähde Mäyräkoiramme lehti 3/05

Aisti eläinsairaalan nettisivuilla olevat artikkelit

Hannes Lohen geenitutkimusprojekteja mm. koirien silmäsairauksista.