Aikaisemmasta suunnitelmasta poiketen ensimmäiseen ajokokeeseen mentiinkin jo syyskuussa 2012, jossa Lotta elämänsä toisen kerran ajoi peuraa. Lotan ensimmäinen ajokoe meni mallikkaasti ja tuloksena MÄAJ 1. Noin 30 minuutin ajon jälkeen saatiin peuran vasalle myös ampumatilanne. Lotta oli tuolloin 1.5 minuuttia peuran perässä.

Lotan haku ei ollut kokeessa samanlaista kuin treeneissä, mutta ajo kulki ikään ja kokemukseen nähden hienosti. Haukku oli kertovaa ja Lotta pysyi hyvin peuravasan tuntumassa. Haukun kuuluvuudeksi pystyin mittaamaan 690 metriä. Tuolloin haukku kuului vielä aika hyvin. Toisessa erässä Lotta ajoi myös supikoiraa, joten pienpetotyöskentely tuli myös todettua.

Syksyllä 2013 jänisajot alkoivat kulkea paremmin ja pisin ajo kesti 110 min. Joskus olen myös ottanut Lotan pois ajosta tunnin kohdalla. Kylmän maan haku on parantunut viime kaudesta.

Tietä pitkin Lotta etenee satoja metrejä ja sitten siirtyy metsän puolelle hakemaan. Metsässä haku etenee vähintään sata metriä. Tiehukkia on päästy myös harjoittelemaan ja niitä on myös onnistuneesti selvitetty.

Käyttövalion arvosta puuttuvaa ykköstä lähdetään hakemaan Suur- Savon kennelpiirin MÄAJ-kokeista ja jos siellä ei onnistuta, niin sitten on suunnattava loppuvuodesta etelään johonkin kokeeseen. Lotalla on kyllä kykyä ajaa jänisykkönen, mutta sen saaminen on paljon myös tuurista kiinni.

Idän lohkon valintakokeessa 2013 Lotta sitten valioitui ja syksyn tavoitteena ollut jänisykkönenkin saatiin aikaiseksi.

Sorkka-ajot eivät sujuneet 2013 syksynä kovin hyvin, mutta ei niitä harjoiteltukaan. Peura oli ajoeläimenä kahdessa kokeessa ja ne olivat syksyn ainoat peura-ajot. Meillä ei ollut 2013 syksynä mahdollisuuksia sorkka-ajoihin ja tarkoitus oli muutenkin treenata jänistä.